7. kerta: ”Maalaustekniikat ja tunti”

Materiaalit:

• vesivärit (kadmiumin keltainen, kromin keltainen, sinoberin punainen, karmiinin punainen, ultramariinin sininen, preussin sininen, musta ja valkoinen)
• vesivärisiveltimiä
• akvarellipaperia (A4-kokoisia)
• vahaliidut / öljypastelliliidut
• maalarinteippiä 
• lyijykynä
• sieni
• saippua
• suola

Tehtävä:

• Demolla harjoitellaan erilaisia maalaus- ja akvarellitekniikoita sekä niiden opettamista toisille
• Pienryhmät valmistavat saamastaan tekniikan opetuksesta tuokion, jonka avulla toiset harjoittelevat ks. tekniikkaa

Maalaustekniikat:

Laveeraus tasainen (tasasävyinen), asteittainen (yksi sävy), yhdistelmä (vaihteleva, useampi värisävy)

Laveeraus tasainen, asteittainen, yhdistelmä 20.2.2014

Märkää kuivalle ja märkää märälle, oman ryhmän työ (Ei sama kuin laveeraus!)

Märkää kuivalle ja märkää märälle 20.2.2014

Kuivaa märälle ja kuivaa kuivalle

Kuivaa märälle ja kuivaa kuivalle 20.2.2014

Täplämaalaus

Täplämaalaus 20.2.2014

Sekatekniikka: Batiikki (vahatekniikka eli vahaliidut / öljypastelliliidut + akvarellit)

Batiikki 20.2.2014

Erikoistekniikka: roiskemaalaus + sienimaalaus + suojaustekniikka (maalarinteippi) + akvarellit

Roiskemaalaus 20.2.2014

Sienimaalaus 20.2.2014

Erikoistekniikka: saippua + suola + akvarellit

Akvarellit, saippua ja suola 20.2.2014

Merkittävin oppimiskokemus:

• Tällä demolla opin kuinka monipuolisesti erilaisia maalaus- ja akvarellitekniikoita voi opettaa lapsille

Tavoite:

• Päästä kokeilemaan mahdollisimman montaa eri maalaus- ja akvarellitekniikkaa sekä saada vinkkejä niiden käyttöön. Huomasin että kaikki näistä olikin jo tuttuja ennestään, joten keskityin erityisesti ideoihin joita ryhmillä oli tekniikoiden käyttämiseen koulussa.

Itsearviointi:

• Täplämaalaus jäi onnistumisista parhaiten mieleeni koska sitä en ole tehnyt kuin kerran aikaisemmin
• Akvarellit ja saippua ei sen sijaan onnistunut siten kuin muistelin aiemmasta. Totesimmekin että todennäköisesti saippuakuplien tekemän pitsikuvioinnin taustalla on ollut Fairy ja pullovärit.
• Opin että akvarellien kanssa työskennellessä paperiin tulee panostaa. Tavallinen "akvarellivihkoissa" myytävä paperi on liian ohutta esimerkiksi laveeraamiseen. Tällöin paperi alkaa käpristyä vaikka sen olisi teipannut huolellisesti alustaan. Panostan siis opettajantyössäni myös paperin laatuun.

5-6. kerta: ”Väriä silmään ja oppia päähän”

Materiaalit:

• vesivärit (kadmiumin keltainen, kromin keltainen, sinoberin punainen, karmiinin punainen, ultramariinin sininen, preussin sininen, musta ja valkoinen)
• vesivärisiveltimiä
• akvarellipaperia (A4-kokoisia)
• lyijykynä
• harppi
• viivain
• maalarinteippiä
• puuvärit
• musta tussi
• hiili
• liima

Tehtävä:

• Demolla harjoitellaan väriopin käsitteitä pienryhmien suunnitelmien pohjalta
• Pienryhmä opettaa oman väriopin käsitteensä ja suunnittelee siihen liittyvän harjoituksen eli muuntaa konkreettisiksi kuvallisiksi töiksi väriopin käsitteen

Väriopin käsitteitä:

Väriympyrä, päävärit ja puhtaat välivärit, oman ryhmän työt (1. akvarellit ja 2. kollaasi)

Värikartta 31.1.2014

Kollaasi 31.1.2014

Valööri 

Valööri, kolmiulotteisia kappaleita (valoa ja varjoja) 31.1.2014

Valööri, kolmiulotteisia kappaleita (valoa ja varjoja) 31.1.2014

Valööri, kolmiulotteisia kappaleita (valoa ja varjoja) 31.1.2014

Vastavärit ja murtaminen

Vastavärit 31.1.2014

Taittaminen

Värin taittaminen 10.2.2014

Värin taittaminen 10.2.2014

Kontrasti

Valöörikontrasti 10.2.2014

Lähiväriharmonia ja pieni disharmonia 

Lähiväriharmonia/disharmonia (kontrasti) 10.2.2014

Merkittävin oppimiskokemus:

• Väriopin käsitteitä

•  Osa käsitteistä on jo aikaisemmin hyvin tuttuja mutta kertaus ei varmasti ole pahitteeksi
• Lähiväriharmoniasta ja disharmoniasta en muista saaneeni opetusta aiemmin
• Erityisen hyvää oli nähdä miten erilaisia harjoituksia näistä tutusitakin väriopin käsitteistä voi lasten kanssa tehdä

Tavoite:

• Saada konkreettisia töitä vinkiksi värioppiin liittyvään opetukseen

Itsearviointi:

• Onnistuin värin taittamisessa ja valöörikontrastin luomisessa
• Vastavärityö sen sijaan olisi onnistunut varmasti paremmin jos puuvärien sijaan olisi kokeillut enemmän pigmenttiä sisältäviä värejä
• Väriopin käsitteiden lisäksi opin uusia työskentelytapoja, opetuksen suunnittelua ryhmässä ja kuvataiteen tuntisuunnitelmien tekoa

4. kerta: ”Vanhaa - hyvää - perinteistä: Klassinen kipsi hiilellä”

Materiaalit:

• litoposter paperia (A2 - A1)
• hiili
• säämiskä / hiilikumi
• maalarinteippi
• fiksatiivia

Työskentelyyn:

• maalausteline
• piirustusalusta
• kipsiveistos

Tehtävä:

• Lämmittely: nopeita croquispiirustuksia hiilellä litoposterille 

Nopeita croquispiirustuksia

Valööriharjoitus

Valööri, ei ääriviivaa

Muotoileva varjostus

Aineenmukaisuus

Ääriviivat

• Tarkemman havainnoinnin työ tehtiin kipsiveistoksesta hiilellä litoposterille
• Havainnoinnissa pyrittiin löytämään valoja ja varjoja sekä kokeilemaan miten piirtovälinettä käytetään monipuolisesti

Kipsiveistos, malli

Havainnointiin perustuva hiilityöni

Mitä tulevassa työssäni luokanopettajana voin tehdä auttaakseeni oppilaita havainnoimaan, näkemään ja saamaan ”niitä oikean näköisiä” töitä?

• Pyytämällä heitä 
• kuvailemaan/kertomaan sanallisesti mitä näkevät 
• kiinnittämään huomiota yksityiskohtiin
• piirtämään mahdollisimman paljon
• olemaan armollinen omille töille
• hyväksymään epäonnistumiset
• Harjoittelemalla yhdessä
• Tutkimalla kuvattavia asioita
• tunnustelemaan malliesinettä
• hankkimalla lisätietoa
• katsomalla eri kuvakulmista
• Kokeilemalla eri materiaaleja ja työvälineitä
• Antamalla 
• vapauksia omaan suunnittelutyöhön
• palautetta
• vinkkejä
• aikaa
• mallia
• kannustusta
• mahdollisuuden osallistua aiheen valintaan

Merkittävin oppimiskokemus:

• Hiilen käsittely
• erilaiset jäljet paperilla --> upeita pintoja
• mahdollisuudet työn muokkaukseen eli kuinka hyvin hiilijälkeä voidaan poistaa hiilikumin tai säämiskän avulla
• valmiin työn kiinnitys fiksatiivilla (sekä mitä käy jos pintaa ei käsittele)

Tavoite:

• Valon ja varjon esiin tuominen
• Mallin mittasuhteiden siirtäminen omaan työhöni

Itsearviointi:

• Onnistuin mielestäni tuomaan esiin mallin mukaisia valo- ja varjokohtia. Sain hyvien vinkkien avulla myös mittasuhteet mallin mukaisiksi. Lopputulos muistuttaa kipsiveisosta, joten olen tyytyväinen työhön.
• Vaikein kohta oli yllättävää kyllä jalustan teko. Tämä varmaan johtui suorista linjoista, kun itse mallivartalossa oli enemmän pyöteitä muotoja.
• Opin käsittekemään hiiltä monipuolisesti isollakin pinnalla. Fiksatiivin suihkutus kovassa pakkasessa oli myös uusi kokemus.

3. kerta: ”Silmä käteen ja katsomaan” á la Betty Edwars

Materiaalit:

• piirustuspaperia (A4-kokoa)
• piirustuskynä 2B-4B

Tehtävä:

• Tutustutaan Betty Edvardsin mietteisiin luovasta piirtämisestä ja oikean aivopuoliskon ”jumppaamisesta”
• Harjoitellaan piirtämistä ääriviivoilla ja muotoilevalla varjostamisella

Aihe:
Urosvirtahepo

Tekniikat:

1. Mielikuvan perusteella

2. Mallin perusteella

3. Vasemmalla kädellä

4. Mallin ollessa ylösalaisin

5. Kuvan perusteella

Piirtäminen:

• Mitä havaitset piirtämissäsi kuvissa?
• Mallin avulla kuvasta tuli huomattavasti yksityiskohtaisempi ja elävämmän näköinen kuin ensimmäisestä kuvasta, joka perustui mielikuvaan. Saman kuvan piirtäminen eri tekniikoilla onnistui tunnin edetessä joka kerta yhä paremmin. Vasemmalla kädellä piirrettäessä jälki oli varovaisen hentoa. Ajatus vasemmalla työskentelemisestä tuntui vaikealta mutta tykkään lopputuloksesta jopa enemmän kuin oikealla kädellä tehdyistä. 
• Mistä muutos johtuu?
•  Osittain siitä että kuva oli jo kerran piirretty. Seuraavissa töissä tarvitsi vain matkia omaa kuvaansa. Myös se että silmät näkivät erilaisia malleja samasta kuvasta, auttoi piirtämisessä. Havainnointi osoittautui ensiarvoisen tärkeäksi.
• Miten kuva muutti piirrostasi verrattuna malliin?
• Kuva toi esiin enemmän yksityiskohtia. Jostain syystä aloin vaiheiden edetessä piirtämään aikaisempaa huomattavasti pienempää kuvaa.

Merkittävin oppimiskokemus:

• Nähdä miten kuva muuttuu ja kehittyy lyhyessä ajassa kun sitä piirretään useaan kertaan peräkkäin, käyttäen useampaa eri tyyliä ja havainnointivälinettä.

Tavoite:

• Saada urosvirtahepo muistuttamaan mahdollisimman paljon kulloistakin mallia
• Päästää irti ennakkokäsityksistä esim. vasemmalla kädellä piirtämisen suhteen

Itsearviointi:

• Jokainen vaihe toi jotain uutta huomioitavaa piirtämiseeni. Erityisen tyytyväinen olen vasemmalla kädellä tehtyyn piirustukseen, joka yllätti itsenikin.
• Mielikuvaan perustuva piirtäminen ei onnistunut niin hyvin kuin olisin toivonut. Jälki muistuttaa pehmolelua eikä juurikaan oikeaa virtahepoa. Tämä on varmasti kuitenkin aika yleistä koska muisti sisältää vähemmän yksityiskohtia kuin todellisessa eläimessä on.
• Opin että aion kokeilla monipuolisesti erilaisia havainnointivälineitä lasten kanssa. Jollekin voi olla helpompi käyttää mallina valokuvaa, toiselle taas konkreettista mallia. Itse tulen myös varmasti jatkossa käyttämään vasemmalla kädellä tehtyä luonnostelua.

1-2. kerta: ”Suunnittelun kukkanen”, pienoisveistos rautalangasta

1. Kerta

Alustus:
3-ulotteisesta työskentelystä ja lumenveistosta

Tehtävä:

• Nopeita croquispiirroksia pienryhmän yhteiselle paperille
• Kirjoitettiin työhön ensimmäisenä mieleentuleva sana (tanssilaji, adjektiivi, substantiivi)
• Näistä sanoista muodostui aihe pienryhmän suunnittelemaan pienoisveistokseen, johon jokainen teki oman ihmishahmon taivuttaen rautalankaa
• Pienoisveistoksessa tuli näkyä vähintään "arvottu" tanssilaji + 1 adjektiivi

Ryhmäni croquispiirroksia

2. Kerta

Materiaalit:

• rautalanka
• kierrätysmateriaalit

Tehtävä:

• Pienoisveistosten tekeminen
• Veistosten ihastelu

Oma hahmoni

Ryhmämme pienoisveistos: Sadesään sambaajat

Merkittävin oppimiskokemus:

• Rautalangan muokkaamismahdollisuudet yllättivät positiivisesti. Haasteena oli saada sambaaja pysymään pystyssä, jolloin huomio tuli kiinnittää painon jakautumiseen. Rautalankahahmon sai  muokattua asentoon, jossa liike tuli erittäin hyvin esiin. Pienten lasten kanssa on hyvä kiinnittää huomiota rautalangan katkaisuun ja päiden kääntämiseen muokkauksen ajaksi --> näin ei satu vahinkoja.

Tavoite:

• Rautalangan monipuolinen ja turvallinen käsittely
• Liikkeen näkyviin saanti

Itsearviointi:

• Onnistuin pienoisveistoksessani tuomaan esiin samban liikkeen. Olen myös tyytyväinen siihen että painon jakautumisen suunnittelu onnistui ja tanssija pysyi pystyssä. Ryhmän kaikki sambaajat olivat erilaisia, samalla kuitenkin ilmensivät hyvin yhdessä suunnittelemaamme teemaa asustuksellaan.
• Hahmosta tuli juuri sellainen kun halusinkin. Jos aikaa olisi ollut enemmän niin olisin lähtenyt  rautalangasta kasvattamaan massaa tanssijan vartalon ympärille ns. tikku-ukkomaisuudesta lähemmäksi oikeita vartalon muotoja.
• Opin käsittelemään rautalankaa niin että voin turvallisesti käyttää sitä tulevaisuudessa materiaalina lasten kanssa. Sain vinkkejä rautalangan katkaisusta ja päiden kääntämisestä työstövaiheen ajaksi siten että vältettäisiin mahdolliset vahingot.